Suojelualueiden terveys- ja hyvinvointivaikutukset Suomessa

Following the growth of nature-based tourism, national parks and other protected areas have become important tourist attractions and tools for regional development. Meanwhile, research on the impact of nature on human health and well-being is increasing and taken into account in park management. This study examines health and well-being benefits perceived by visitors to Finland's protected areas. It is based on survey data from five national parks and one strict nature reserve in 2013–2015: an on-site visitor survey (N = 3152) and an Internet-based health and well-being survey (N = 1054). The study indicates that visitors’ perceived benefits to their well-being were highly positive. Visits to protected areas promoted psychological, physical, and social benefits. In particular, park visits were found to provide strong and multi-faceted, long-lasting, embodied and sensory well-being experiences as well as escape from everyday life and work. Overnight visitors reported more well-being benefits than day visitors, and different types of park had different well-being benefits. The study suggests that the potential benefits of protected areas for public health are significant, emphasizing the need to integrate health and well-being arguments into the neoliberalist politics assessing the economic benefits of protected areas and their role in regional development.Peer reviewe

Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä

Artikkelissa esitellään tutkimusta, jossa selvitettiin Filippiineiltä, Virosta ja Espanjasta Suomeen muuttaneiden hoitoalan ammattihenkilöiden integroitumista uuteen työympäristöön, työssä tapahtuvaa oppimista ja pääsyä työyhteisön jäseniksi. Tutkimusta varten haastateltiin ulkomailla koulutettuja lähi- ja sairaanhoitajia (n = 27), heidän työtovereitaan (n = 39), esimiehiä (n = 13) ja työpaikkaohjaajia (n = 7). Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten integraatio ja informaali oppiminen toteutuvat monikulttuurisissa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä? Mitkä tekijät vaikuttavat työpaikalla tapahtuvaan informaaliin oppimiseen ja integraatioon? Artikkelissa osoitetaan, että tutkimukseen osallistuneissa työyhteisöissä oli vallalla yksisuuntaisen integraation malli: ainoastaan ulkomaalaistaustaisten ajateltiin olevan integraatioprosessissa. Työssä koettu kiire vaikeutti sekä oppimista että työyhteisöjen valmiutta kaksisuuntaiseen integraatioon. Työyhteisöjen tuki ulkomaalaistaustaisille tulijoille oli ehdollista, eivätkä perehdytyskäytännöt tukeneet molemminpuolista oppimista. Suomalaisuus näyttäytyi työyhteisöissä normina. Ulkomaalaistaustaisten hoitajien parissa voitiin erottaa erilaisia oppimispolkuja, ja siten erilaisia mahdollisuuksia päästä työyhteisön jäseniksi. Formaalit ja informaalit hierarkiat heikensivät ulkomaalaistaustaisten hoitajien mahdollisuuksia hyödyntää ammatillista osaamistaan

Vesien tila 1990-2000. Vesiensuojelun tavoiteohjelman väliarviointi

Julkaisussa tarkastellaan vesiensuojelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista 1990-luvun aikana (Valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005). Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksia pintavesien tilan kehitykseen tarkasteltiin eräillä esimerkkialueilla. Rannikkovesistä, järvistä ja jokivesistöistä valitut esimerkkialueet edustavat pääasiassa metsäteollisuuden, yhdyskuntien, turvetuotannon, kalankasvatuksen ja maa- tai metsätalouden kuormittamia alueita. Erityistä huomiota kiinnitettiin pintavesien ravinteisiin ja niiden aiheuttamaan rehevyyteen. Lisäksi tarkasteltiin muita vesien tilaa kuvaavia tekijöitä, kuten hapen pitoisuuksia, sähkönjohtavuutta, kemiallista hapen kulutusta, väriä ja hygienian indikaattoribakteereja. Aineistona käytettiin ympäristöhallinnon pintavesien tietojärjestelmään tallennettuja veden laatutietoja. Vesiensuojelutoimenpiteiden positiiviset vaikutukset näkyivät selvimmin 1990-luvulla suurten jätevesikuormittajien alapuolisissa vesistöissä. Veden laadun paranemisesta huolimatta jätevesien haitalliset vaikutukset näkyvät kaikilla pistekuormitetuilla alueilla. Maa- ja metsätalouden kuormittamissa vesistöissä ei havaittu merkkejä rehevyyden olennaisesta vähenemisestä. Maatalouden kuormittamien järvien tila näytti jopa heikentyneen joidenkin vedenlatumuuttujien osalta. Muutamilla sisävesien havaintopaikoilla sähkönjohtavuusarvot näyttivät kohonneen 1990-luvulla. Lyhyt tarkastelujakso ja vuosien väliset vaihtelut kuormituksessa sekä sää- ja hydrologisissa oloissa vaikeuttivat luotettavien johtopäätösten tekoa veden laadun muutoksista